Eilen (29.9.) oli Jijonassa tiistaimarkkinat. Meikämummolle markkinat ovat, vielä ainakin, tapahtuma, jonne on suunnistettava hiplaamaan vaatteita ja kaikennäköistä tavaraa. Kojuja on pääkatu puolillaan. Kukkia on heti kadun alkupäässä ja kukkiin päättyvät kojut toisessa päässä. Siihen väliin mahtuu jos jonkinmoista retaletta, leluja, astioita, kenkiä, suutari palveluineen, koruja ja nyt oli ompelukoneitakin. Kiitin mielessäni, että oma Hugsini on tulossa autokuormassa lokakuussa. Ei ollut aivan alhainen hinta perusompelukoneeltakaan.

Rohkeana tyttönä painelin pankkiin ilman tulkkia. Sain pankkikirjani ajantasalle ja samalla opetuksen siihen, miten päivitän koneella kirjan, nostan kirjalta rahaa tai talletan sinne lisää. Kaikki toimii automaatilla sujuvasti. Kysyin myös dokumentteja, joista minulle oli sähköpostissa ilmoitettu. Keskustelu pankkivirkailijan kanssa oli varsin hupaisaa. Kommunikoimme englanniksi ja välillä heitimme kumpikin jonkun sanan espanjaa sekaan. "Si si, vale, vale.." Alkuperäinen kauppakirja oli kuitenkin kädessäni, kun poistuin pankista. Internet-ongelmani pankkitietoihini oli myös setvitty. Olin oikeastaan hiukan ylpeä itsestäni.

30092015%20%281%29.jpg

Eilinen ilta sujui lupsakasti suomalaisten kanssa, niin kuin edellinenkin. Tänään ajattelin tehdä jotain huushollin eteen. Avasin keittiön laatikon ja vielä toisenkin. Ihan tarpeellista tavaraa näyttivät sisältävän, mutta sijoittaisin kyllä muualle. Totesin tipsuille, että pakki puuttuu. Suuntasimme lenkin jälkeen kiinalaiseen aarreaittaan. Tarjolla oli vain yksi pakki, mutta en minä enempää tarvinnutkaan.

30092015%20%282%29.jpg

Emma: "No nyt on äiskällä se pakki! Pysyypähän hetken aikaa kotona aloillaan, kun lajittelee tuohon työkalut ja ruuvit järjestykseen. Olin minäkin kiinalaisessa mukana ostoksilla. Onneksi me saadaan Wilman kanssa jäädä kassan lähelle. En kyllä kestäisi joka hyllyvälin kiertämistä. Sympatiat on kyllä miesten puolella. Täytyy olla melkoisen pitkäpinnainen tyyppi, jos lähtee naisen kanssa kauppaan ostoksille."

Kiinalaisessa kaupassa piti käydä tänään useamman kerrankin. Keittiö kaipasi tiskivateja ja suurempaa roskista. Kaunis pinkinvärinen, upouusi lattiamoppi odottaa myös ahkeraa käyttäjää. Toivottavasti ei ole käynyt samalla tavalla täällä kuin Suomessa! Kotiapulainen on ottanut siellä lopputilin puolenvuoden välein. Roskat kerätään Jijonassa joka ilta. Pussin saa viedä klo 20.00 jälkeen koukkuun ulko-oven viereen. Roska-auto noutaa pussit myöhemmin iltasella. Minkäänlaista lajittelua ei kotitaloudessa tehdä. Niin ainakin olen asian ymmärtänyt. Ehkä asia selviää minulle paremmin, kun opin kieltä enemmän.

Wilman sosiaalisuus on kohtalokasta. Nyt osasin jo arvata rapsutuksen syyn heti. Musta kirppu vipelsi vinhaa vauhtia aluskarvan seassa. Sandran eläinlääkäriasema oli tänään kiinni. Ehkä käyn kolmannen kerran kiinalaisessa siestan jälkeen. Saan purettua muovilaatikoihin nuo viiden pahvilaatikon sisällöt, jotka viime talvelta sain jo jättää asuntoon, vaikka kauppa oli vasta suullisen sopimuksen varassa. Jonkun laatikon pohjalta saattaa löytyä rohtoa kirppuihin ja muihin loisiin, ettei mene koko elämä rapsutteluksi. Nirri pois siipeilijöiltä!